Juara

Juara Beach 10.3.2010.

Saavuttiin eilen Juaraan. Mielemme ehti muuttua jo moneen otteeseen sen suhteen minne Banubalta jatkettaisiin. Salangin unohdimme melko nopeasti ja ajattelimme suunnata selkeästi eri puolelle Tiomanin saarta, koska Banuban lähirannat olimme kolunneet jo kattavasti läpi. ABC-ranta /kylä olisi ollut hyvä vaihtoehto aluksi, mutta naapurirannalle emme viitsineet tavaramäärämme kanssa raahautua. Tarkoitus oli mennä Mukutin kylään aivan saaren eteläkärkeen. Ranta on kaunis ja sijaitsee kylän läheisyydessä, joten olisimme saaneet nauttia paikallisten ihmisten seurasta. Mukutista olisi ollut myös helppo reitti vesiputouksille Asahin kylään. Muuten kylä on tällä hetkellä eristynein Tiomanin rannoista.

Puhuimme suunnitelmistamme eräälle paikalliselle naiselle, joka sai mielemme jälleen muuttumaan. Mukutin ranta on kuulemma hyvin kivikkoinen ja erityisen suosittu paikallisten lomakylänä. Paikallsiten lomat alkavat näinä päivinä ja kylä olisi saattanut olla levoton ja sen palvelut/ ruuat suunnattu lähinnä paikallisille lomailijoille. Nainen ehdotti hyvin varmana Juaraa ja kehui sen kauneutta ja loputonta hiekkarantaa. Juara on myös kylä eli kylässä asuisi myös paikallisia, mikä oli meille tärkeää.

Eilen sitten ajoimme venetaksilla Juaraan. Juaraan olisi ajallisesti/sekä rahallisesti ollut kannattavampi siirtyä Tekekin kylään ensiksi veneellä ja jatkaa siitä autolla Juaraan. Meille painavampi syy kuin raha tai nopeus oli helppous tavaroiden ja lasten siirtämisessä paikasta toiseen. Otimme siis venetaksin suoraan Banubalta Juaraan. Matka oli hintava 150ringiä(n.30€) per aikuinen, mutta kannattava. Saimme nähdä matkalla lähes koko Tiomanin saaren ja sen asumattomat kallioiden ja tiiviin kasvillisuuden peittämät rannat. Mimosa sai nukkua, eikä meidän tarvinnut siirtää kuin kerran tavarat veneeseen ja pois.

Saavuttuamme rannalle olin mykistynyt. Ranta oli monta kertaa kauniimpi kuin olin osannut kuvitella. Poukamassa sijaitseva yksinäinen kylä, jolla rantaviivaa arviolta n. puolisen kilometriä, ehkä enemmänkin. Hiekka oli valkoista ja niin hienoista, ettei seasta löydä edes pieniä kivanmurusia, ihanteellinen siis ajatellen niin itseäni kuin Iiristä. Ranta on loivasti jyrkkenevä ja laskuveden aikaan Iirikselläkin ylettyy jalat pohjaan vielä 100 metrin jälkeen. Tänään ranta oli hyvin aallokkoinen ja osa aalloista itseäni korkeampia. Koska ranta on matala, uskalsin silti ottaa Iiriksen pelastusliiveillä varustettuna mukaan. Nautimme ja pompimme käsi kädessä aaltojen heitteleminä.



Mökkimme etsimme vasta paikan päältä, ja hyvä niin. Löysimme mökin kahdella isolla sängyllä ja ”omalla pihalla” ja aivan rannalta yhteensä hintaan 100ringiä (20e/yö). Meillä on siis oma kookospalmujen varjostama ranta kaistale, jossa meri on alle 10 metrin päässä nousuveden aikaan. Tämä mahdollistaa kaikenlaisen toiminnan. Kävimme tänään jopa Hannan kanssa uimassa lasten ollessa mökissä. Sovimme että iiris tulee vilkuttelemaan, mikäli Mimosa hermostuu. Meidän ei siis tarvitse raahautua rannalle vaan olemme rannalla! Meillä ei myöskään ole naapureita, niin kuin yleensä mökkikylässä mökit ovat rinnakkain. Meillä naapureina on lauma kiimaisia kissoja, jotka kuulemma Hannan olivat herättäneetkin viime yönä. Lisäksi mekkalaa pitävät palmuissa päivänsä nuokkuvat oikeasti suuret lepakot, jotka myös iltaisin heräävät rettelöimään. Päivisin siis ajatuksissa hieman kitkuttaa mahdolliset putoavat kookospähkinät sekä nuokkuvat lepakot, mutta eivät ne kai mihinkään putoa! Voimme siis rauhassa metelöidä (meistä todella lähtee ääntä), eikä tarvitse varoa katseleeko joku jos vahingossa eksyy terassille vähäpukeisena :)
Huoneemme on myös ilmastoitu. Edellisen mökin tuuletin sai molemmat muksut aivastelemaan ja iiriksen räkäiseksi. Tällä hetkellä Mimosa on aika flunssainen, ja nukkuu paljon. Kuume ei kuitenkaan ole noussut kuin 37.7 eli ei hätää!



>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
10.3.2010
Ajoimme Tekekin kylaan, koska Mimonsan vaipat ovat lopussa ja omasta kylasta niita ei loytynyt. Lisaksi halusimme paivittaa blogia, silla myoskaan nettia ei Juaran kylasta loydy. MAtka oli jalleen suhteellisen hintava. talla kertaa tulimem kapean 9km pituisen vuoristotien Juarasta Tekekkiin. MAtkalla naimme entista vihreampaa sademetsaa ja apinoita. 9 kilometrin matka kesti n. puolituntia, avaikka allamme oliu maasturi. Tien jyrkka nousu saaren halki ensiksi huipulle ja siita lasku Tekekin kylaan pakotti auton ajamaan hiljaa. Hienoa oli, kun pilvwet olivat alapuolellamme. Mutta nama nettiyhteydet.. ovat niin hitaita, etten edes viitsi yrittaa latailla kuvia viela taalta; pitaa ehtia syomaan muiden mukaan, jotka jo edelta menivat!